perjantai 28. syyskuuta 2018

Kuokkimista ja remonttia

Jos kesä oli kiireinen, ei syksyllä helpota vähääkään. Koulu alkoi elokuussa, nyt syyskuussa oli kolmen viikon työharjoittelu ja verkkokursseja. Kalenteri näyttää mukavan täydeltä seuraavat kaksi vuotta.


Perunat nostin eilen ja siirsin samalla maa-artisokat parempaan paikkaan. Hervottoman kokoisia artisokkia kasvaa kanan- ja pupunkakkapehkulla! Perunasato oli pettymys. Yksi rivi oli yhtä perunaa vailla tyhjä. Kesäkuussahan iski halla ja olin myöskin laiska multaamisessa.



Palokangas on henkeäsalpaavan kaunis syksyllä. Voisin vain istua talon portailla ja katsella, haistella ja kuunnella. Sateet ja viima ei minua haittaa tippaakaan.


Talvi kolkutteli pääkoppaani jo elokuussa, joten veljeni kanssa ryhdyttiin tuumasta toimeen ja purettiin leivinuuni. Ja hyvä, että purettiin. Uuni oli huonossa kunnossa. Purettaessa löytyi piikkilankaa ja lasinsiruja sekä pahvia sieltä täältä.
Harmikseni laatta on liian pieni haluamalleni puuliesi-leivinuunille, joten täytyy vielä muurarin kanssa keskustella vaihtoehdoista. Pelkkää leivinuunia en halua, sillä puuliesi on se juttu. Uunin toivoisin olevan tarpeeksi iso, jotta ei tarvitsisi ostaa pienempiä uunivuokia ja peltejä...


Uunin purettuani halusin kurkistaa missä kunnossa tuvan lautalattia on. Lattian purkuun sain onneksi apua ja painajaisista huolimatta lautalattia oli todella hyvässä kunnossa. Seuraavaksi vähän hiontaa ja maalaus. Koirat saavat vielä tovin pysytellä vanhempien luona hoidossa.

Talkoilla lähti mansikkamaalta muovit pois ja rojut jätelavalle. Lisäksi katolle menee nyt kiinteät tikkaat. Tästä on hyvä jatkaa talven odottelua.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahduta minua kommentilla!