Siirry pääsisältöön

Kasvukauden kiireet

Aika tahtoo mennä niin nopeasti, että sitä jossain vaiheessa havahtuu unesta todellisuuteen ja huomaa kasvukauden olevan täydessä loistossaan ja ruokaa piha ja metsä täynnä. Kaupassakaan ei enää tarvitsisi käydä.

Muistelen viime kesänä päättäneeni, etten seuraavalle kesälle ota niin paljoa kodin ulkopuolisia hommia, mutta kuinkas kävikään? Koulua on reilut kymmenen osaamispistettä tehtävänä, osaamisenhankintaa, pari leiriä (joista toinen jo ohi), kurssia, lisäksi muita hommia. Siinä ohessa pitäisi kerätä ja säilöä villiyrttejä, hoitaa kasvimaata ja tehdä kylvöjä, touhuta eläinten kanssa... No eipä käy aika pitkäksi. Jonkinlainen työlista täytyisi tehdä, jotta tekisin oikeat hommat oikeaan aikaan. 

Tiu osaa ottaa rennosti

Kasvimaa on edelleen aitaamatta ja se vähän ärsyttää. Kanat ovat aika hyvin malttaneet pysyä sieltä poissa ja hyvä niin, koska siellä on myös viiden 4H Kesäkerholaisen oma kasvimaapalsta ja harmittaisi kovasti, jos ne myllääntyisi. Toivon todella, että saisimme ensi kesäksi muillekin kylille Kesäkerhon, se lasten into kasvattaa omaa ruokaa itse on ihanaa katsottavaa.


Kasvimaan kanssa kävi vähän hassusti, tila nimittäin loppuu kesken. Joudun varmaan tekemään nurmikolle permapenkkejä, jotta saan lisää kasvutilaa. Multaa olen joutunut ostamaan, sillä kasvimaan multa on todella huonoa. Kunhan komposti alkaa tuottamaan ja permapenkit pääsee alulle, ei pitäisi mullasta olla puutetta. Hieman ristiriitaisin tuntein olen muoviin pakattua, kaukaa kuskattua multaa ostanut.

Helteet ovat koetelleet koiria viime päivät, onneksi nyt pitäisi helpottaa. Itse olen kestänyt ihmeen hyvin kuumuutta ja säilyttänyt aika hyvin toimintakykyni. Viime kesänä oli toisin. Liekkö nyt fyysinen kunto parempi ja maltan juoda enemmän. Koirien takia olen herännyt aamuyöstä, jotta saisivat viileämmällä kelillä riekkua ulkona. Päivät menee sitten nukkuessa. Varsinkin Veikka on sellainen Touhu-Jaakko, että ei osaa varoa kuumumistaan. 


Permakulttuuri-postaussarja odottaa inspiraatiota. Seuraavien kahden osan kirjoittamisen aloitin jo keväällä, mutta ovat sen verran laajoja aiheita, että vaativat aikaa kirjoittaa ja kuvata.

Kaiken kiireen ja touhun keskellä tunnen itseni onnellisemmaksi kuin koskaan. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhteispostaussarja: kasvimaa ja maanparannus

Tänä vuonna kasvimaani tulee olemaan suurempi ja toisenlainen kuin aikaisempina vuosina. Viime vuoden sato alkaa olla syötynä, joten tänä vuonna satomäärää on tarkoitus kasvattaa runsaasti. Lisäkseni tässä huushollissa syövät kissat, koirat, kanat ja kanit, joten paljon saakin satoa kerätä ja säilöä.
Jotta saisin maksimaalisen sadon, tulee viljelyalaa reilusti lisää ja otan muutaman uuden jutun testiin. Aloitin maaliskuussa bokashoinnin ja ensimmäinen multatehdas on juuri valmistunut ja toinen tekeytymässä. Bokashimulta on todella ravinteikasta ja siinä on enemmän hyödyllisiä mikrobeja tallella verrattuna perinteiseen lämpökompostimultaan. Bokashista minun on tarkoitus tehdä myöhemmin vielä postaus, kunhan olen kokenut multatehdasvaiheenkin. Bokashin lisäksi maanparannukseen käytän pupulan ja kanalan pehkua, lehtiä, risuja, isompaa puuta, ruohikkoa, apilaa, nokkosta...
Tarkoitukseni on kyhätä piha täyteen (noh, ei nyt heti tänä vuonna ihan täyteen) kasvulavoja. Ne on jo ergonomiankin…

Yhteispostaussarja: eteneminen ja puutarhani marjat

Jälleen on omavaraisbloggaajien yhteispostauksen aika.  Tässä osassa kerron hieman etenemisistä ja puutarhani marjoista, kuten otsikkokin jo kertoo.
Toukokuu on ollut todella kiireinen ja stressiltäkään en ole välttynyt. Minulla oli kuuden viikon työharjoittelu ja näyttö, johon kasasin itselleni paineita. Niistä kuitenkin selvittiin kiitettävin arvosanoin, joten nyt voin hetkeksi huokaista (ja rynnätä kasvimaalle). Kesäkin toki menee opiskellessa, mutta ehkä ehdin myös nauttia kesästä.
Kasvimaalle olen saanut vasta sipulit ja kolme riviä perunaa. Työharjoittelu imi lähes kaiken mehun itsestäni, joten voimia ei juurikaan kotitöihin ja kasvimaalle jäänyt. Viime viikko taas oli rennompi, mutta huonoin aika kylvää tai istuttaa mitään. Kasvimaan olen kuitenkin viime viikolla saanut muokattua ja kitkettyä, joten ei viime viikko ihan turha ollut. Ja muutenkin vasta kesäkuun puolenvälin jälkeen on turvallisinta mitään hallanarkaa laittaakaan avomaalle. 
Pihan ja kasvimaan aitaaminen on ollut…

Satokausi purkkiin

Huhhuh! Piiitkästä aikaa uskaltauduin blogin pariin ja yhteispostauksen kimppuun. Kesä ja syksy on ollut yhtä hullunmyllyä ja olen joutunut keskittämään ajatukseni ja voimani tärkeämpiin asioihin. Toivon, että viimeistään joululomalla ehtisin kunnolla hengähtämään ja ottamaan vaikka sukankutimet käteen.
Mutta itse aiheeseen, nyt on aika laittaa satokausi purkkiin ja kirjoittaa ylös mitä kaikkea tulikaan tehtyä ja mitä jäikään tekemättä. Jäiks. Muiden aiheesta kirjoittaneiden blogitekstien linkit löytyy tekstin lopusta.
Minulla oli viime talvena suuret suunnitelmat ja tavoitteet tälle kaudelle ja aikomus ottaa myöskin aikaa niiden toteuttamiseen. Noh, kesä menikin sitten erinäisissä kodin ulkopuolisissa velvollisuuksissa ja töissä. Kasvimaan kyllä laitoin ja satoa sain, mutta paljon huonommin, kuin mitä olin suunnitellut.

Mitään en ehtinyt rakentamaan tai kunnostamaan. Kolme hedelmäpuuta ja muutaman vadelmapensaan istutin. Koti on ollut täysi kaaos koko kesän ja syksyn, hirveästi ei o…