Siirry pääsisältöön

Satokausi purkkiin

Huhhuh! Piiitkästä aikaa uskaltauduin blogin pariin ja yhteispostauksen kimppuun. Kesä ja syksy on ollut yhtä hullunmyllyä ja olen joutunut keskittämään ajatukseni ja voimani tärkeämpiin asioihin. Toivon, että viimeistään joululomalla ehtisin kunnolla hengähtämään ja ottamaan vaikka sukankutimet käteen.

Mutta itse aiheeseen, nyt on aika laittaa satokausi purkkiin ja kirjoittaa ylös mitä kaikkea tulikaan tehtyä ja mitä jäikään tekemättä. Jäiks. Muiden aiheesta kirjoittaneiden blogitekstien linkit löytyy tekstin lopusta.

Minulla oli viime talvena suuret suunnitelmat ja tavoitteet tälle kaudelle ja aikomus ottaa myöskin aikaa niiden toteuttamiseen. Noh, kesä menikin sitten erinäisissä kodin ulkopuolisissa velvollisuuksissa ja töissä. Kasvimaan kyllä laitoin ja satoa sain, mutta paljon huonommin, kuin mitä olin suunnitellut.

Mitään en ehtinyt rakentamaan tai kunnostamaan. Kolme hedelmäpuuta ja muutaman vadelmapensaan istutin. Koti on ollut täysi kaaos koko kesän ja syksyn, hirveästi ei ole tehnyt mieli vieraita kutsua. Nyt syksyllä koulun alettua oma jaksaminen on ollut tiukilla ja yhtään ei auta, etten ole saanut tehtyä koulun verkkokursseja asettamani tavoitteiden puitteissa. Hieman hirvittää, joudunko venyttämään opintoja kevättalveen. Tai venyttämään ja venyttämään, alkuperäinen valmistumispäivähän olisi vasta keväällä, mutta olin jo asennoitunut valmistuvani joulukuussa. Kova hinku olisi kuitenkin päästä "eteenpäin", vaikka koko ensi vuosi onkin vielä hämärän peitossa. Kuitenkin toivoisin voivani panostaa enemmän tilan kehittämiseen ja yksinkertaisesti ruuan kasvattamiseen ja keräilemiseen.


Porkkanoita tuli kivasti, mutta ei läheskään tarpeeksi. Tovi sitten huomasin, että toukat olivat kalunneet porkkanat rei'ille, vaikka nostettaessa ne olivatkin virheettömiä, joten enpä niistä ehtinyt paljoakaan nauttia.

Punajuurien kanssa onnistuin vihdoin, aiemmin en ole satoa saanut yhtään.


Perunat olivat valtavan kokoisia ja niitä tuli paljon per kasvi.

Papuja laitoin paljon vähemmän kuin mitä oli tarkoitus, härkäpapuja en muistanut kautta ehtinyt laittaa ollenkaan. Herneitäkin aivan liian vähän.

Salaattia tuli enemmän kuin mitä kerkesin syömään. 

Pinaatin keruun kanssa myöhästyin ja se ehti mennä keruukelvottomaksi. Satokauden aikana kerkesin onneksi pinaatista nauttimaan.

Ison alan kasvimaasta vei 4H Kesäkerholaisten palsta, joten tomaatteja en saanut laitettua avomaalle. Kasvihuoneen rämästä sain onneksi jonkin verran tomaattia. Nyt kasvimaata on suurennettu tulevaa kautta varten.

Kurpitsat unohdin kokonaan, kuin myös avomaankurkut.

Sipulisato (kelta-, valko- ja puna-) oli runsain, vaikka puolet menivätkin toukille.


Ankat ovat kasvaneet teurasikään. Aivan mainioita eläimiä! Vakavissani harkitsen kanoista luopumista ja siirtymistä pelkkiin ankkoihin. 


 Uusimpina asukkaina Palokankaalla on kolme vuohta. Olisi tarkoitus nyt astuttaa ne, jotta keväällä olisi kilejä kirmaamassa ja kujeilemassa. Vuohien kanssa olen vain pohtinut, että miksen ole hankkinut niitä jo aiemmin. Vuohenmaito on hyvää ja niiden pito on kohtuu helppoa. Lisäksi vuohet ovat olleet todella tehokkaita vatukkojen ja horsmikkojen raivaajia. Ja eipä "byrokratiakaan" ollut ylitsepääsemätön.

Muut yhteispostaussarjaan osallistuneet:

Metsäläisten elämää
Sarin puutarhat
Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarhablogi
Harmaa torppa
Torpan Tyttö
Sorakukka
Tsajut
Rakkautta ja maan antimia
Caramellia
Kohti laadukkaampaa elämää
Korkeala
Riippumattomammaksi
Alussa oli Vehkosuo
Pienenpieni farmi
Laura eli Javis
Jovelan talopäiväkirja





Kommentit

  1. Ihan valtava peruna!

    Ankat ovat kivoja! Meillä on ollut parina kesänä ankkoja, jotka on teurastettu syksyllä. Liha on hyvää ja ne munat! Ihan mahtavia vaahtoutumaan!

    VastaaPoista
  2. Mikä siinä on että mullakin aina meinaa toi pinaatin korjuu unohtua ja sitt se onkin jo korjauskevotonta. Tykästyin tänä vuonna Mangoldiin kun se on vähän pinaatinomainen mutta satoa riitti yli koko kesän ja pikku pakkasistakaan se ei hermostunut..

    VastaaPoista
  3. Tuo peruna! Mahtuuko se edes kattilaan?! Mutta jos on yhden ainoankin puun istuttanut kesän aikana niin se on jo suuri palvelus maailmalle, kolme on jo hieno saavutus. Ankat olivat minulla pitkään haavelistalla, juoksuankat varsinkin, mutta tässä joutuu miettimään tuon meidän sammakkolammen kannalta asioita uusiksi. Siellä kun ei saisi vedenlaatu heiketä eikä ankkoja todennäköisesti saisi mitenkään estettyä sinne menemästä. Muutenkin maatiaiskanan säilytys rajoittaa valintoja, kaikkien lintujen kun pitäisi olla kotoisin tautitestatulta tilalta joten ihan mitä tahansa ei voi mistä tahansa ottaa. Mutta ei se mitään, onhan nuo kanat niin suuria persoonia etten suuresti murehdi jos käy niin ettei muita lintuja meille koskaan tule.

    VastaaPoista
  4. Nyt tulee kaupunkilaistytön kysymys, varaudu! :D Onko ankan munat ihan samanlaisia kuin kananmunat ja käytetäänkö niitä samoin? Kauniita eläimiä ovat ainakin.

    Luin viikonloppuna Kodin Kuvalehdestä jutun sinusta ja oli mielestäni todella onnistunut. Jäi mukava fiilis ja sellainen tunne, että sinulla on oikein positiivinen asenne elämään. Oman tiensä ylpeydellä kulkijoista on aina inspiroivaa lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ankan munat on paljon isompia ja joidenkin mielestä vaahtoutuu paremmin ja tulee paremmat pannarit ja täytekakut. Tiedä sitten.

      Poista
  5. Jestas, mitä pottuja! Tuossa koossa ei montaa tarvitse keitellä kerralla :D

    Tsemppiä opintojen loppuviivalle :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Ilahduta minua kommentilla!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Talven kuulumiset ja tulevan kauden suunnitelmat

Tänään käynnistyi tälle vuodelle yhteispostaussarja. Laitan tämän postauksen loppuun linkit muihin aihetta käsitteleviin blogeihin. Yhteispostaussarja on hyvä tapa saada eri näkökulmia ja kokemuksia vähällä vaivalla ja itselle rutiinia blogin päivittämiseen. 
Sarjan ensimmäisen osan aiheena on talven kuulumiset ja tulevan kauden suunnitelmat. Normaalisti tähän aikaan vuodesta minulla olisi jo tarkka suunnitelma ja visio tulevasta vuodesta, mutta tällä hetkellä pää lyö tyhjää. Visio tilani kehittämisestä on kutakuinkin sama, kuin aiempinakin vuosina. Tänä vuonna kuitenkin toivoisin saavani enemmän asioita aikaan. 

Pihapiiriä ympäröi tupa, navetta ja aitta. Pihalle mietin kasvilavoja hyödyntääkseni "joutomaan". Kasvilavat on myös helppo suojata kanoilta, jotka tykkäävät kylpeä niissä.

Haaveilen pihasaunasta ja olen miettinyt tämän tönön entisöintiä. Se on alunperin sauna ollutkin, mutta edelliset asukkaat muuttivat sen verstaaksi. Sillekin olisi käyttöä, mutta tilat ovat hyvi…

Yhteispostaussarja: kasvimaa ja maanparannus

Tänä vuonna kasvimaani tulee olemaan suurempi ja toisenlainen kuin aikaisempina vuosina. Viime vuoden sato alkaa olla syötynä, joten tänä vuonna satomäärää on tarkoitus kasvattaa runsaasti. Lisäkseni tässä huushollissa syövät kissat, koirat, kanat ja kanit, joten paljon saakin satoa kerätä ja säilöä.
Jotta saisin maksimaalisen sadon, tulee viljelyalaa reilusti lisää ja otan muutaman uuden jutun testiin. Aloitin maaliskuussa bokashoinnin ja ensimmäinen multatehdas on juuri valmistunut ja toinen tekeytymässä. Bokashimulta on todella ravinteikasta ja siinä on enemmän hyödyllisiä mikrobeja tallella verrattuna perinteiseen lämpökompostimultaan. Bokashista minun on tarkoitus tehdä myöhemmin vielä postaus, kunhan olen kokenut multatehdasvaiheenkin. Bokashin lisäksi maanparannukseen käytän pupulan ja kanalan pehkua, lehtiä, risuja, isompaa puuta, ruohikkoa, apilaa, nokkosta...
Tarkoitukseni on kyhätä piha täyteen (noh, ei nyt heti tänä vuonna ihan täyteen) kasvulavoja. Ne on jo ergonomiankin…

Yhteispostaussarja: eteneminen ja puutarhani marjat

Jälleen on omavaraisbloggaajien yhteispostauksen aika.  Tässä osassa kerron hieman etenemisistä ja puutarhani marjoista, kuten otsikkokin jo kertoo.
Toukokuu on ollut todella kiireinen ja stressiltäkään en ole välttynyt. Minulla oli kuuden viikon työharjoittelu ja näyttö, johon kasasin itselleni paineita. Niistä kuitenkin selvittiin kiitettävin arvosanoin, joten nyt voin hetkeksi huokaista (ja rynnätä kasvimaalle). Kesäkin toki menee opiskellessa, mutta ehkä ehdin myös nauttia kesästä.
Kasvimaalle olen saanut vasta sipulit ja kolme riviä perunaa. Työharjoittelu imi lähes kaiken mehun itsestäni, joten voimia ei juurikaan kotitöihin ja kasvimaalle jäänyt. Viime viikko taas oli rennompi, mutta huonoin aika kylvää tai istuttaa mitään. Kasvimaan olen kuitenkin viime viikolla saanut muokattua ja kitkettyä, joten ei viime viikko ihan turha ollut. Ja muutenkin vasta kesäkuun puolenvälin jälkeen on turvallisinta mitään hallanarkaa laittaakaan avomaalle. 
Pihan ja kasvimaan aitaaminen on ollut…