Siirry pääsisältöön

Vihdoin oma tupa!

Osa lukijoista jo tietää, osa arvaa. Olen siis vihdoin toteuttanut yhden suurimmista haaveista, olen muuttanut pientilalle. Vuokralle, näin aluksi tutustumismielessä.

Tilalla sijaitsee iso navetta, jonne lähiaikoina muuttavat kanat ja kanit. Siellä niillä on hyvin tilaa olla.

Tuvan ikkunasta avautuu henkeäsalpaava peltomaisema kumpuilevine metsineen. Pakkasaamun auringonnousut ovat olleet jotain sanoinkuvaamatonta. Muistakin ikkunoista näkyy kaunis luonto. Liikenteen pauhu ei tilalle kuulu ja naapureihin ei ole näköyhteyttä.

Yhteen naapuriin pääsin tänään tutustumaan, kun töihin mennessä auto ei jaksanutkaan mäkeä ylös ja liukui ojaan. Onneksi lähdin liikkeelle tavallista aikaisemmin, niin en ihan hirveän myöhässä ollut töistä.

Olen tehnyt tuttavuutta leivinuuniin, puuhellaan ja -saunaan. Saunan lämmitys oli melko hidasta, joten työpäivän päätteeksi saunaan menoa saa vain haaveilla. Huomenna on vapaapäivä ja aion saunoa sydämeni kyllyydestä.

Puuhellalla olen saanut yllättävän helposti ja nopeasti ruuat tehtyä. Aamullakin käytin saman ajan, kuin Lautakankaalla elektroniikan keskellä. Aamulla laitoin ennen töihin lähtöä kukon haudutuspataan liemen ja mausteiden kera ja töistä tullessa lihat irtosivat hyvin luista. Kätevä tapa saada valmista, lämmintä ruokaa heti töistä tultua.

Tällä hetkellä "farmilla" on kanssani kissat Diana ja Pulla (jotka toissa yönä hoitivat ansiokkaasti kissan tehtävää) sekä Pipsa-koira. Kanat ja kanit tulevat sitten, kun saan navettaan niille tilat tehtyä ja Aino-koira keväämmällä, kun on koiratarha pystyssä. Uusia eläinystäviä on myös tulossa pikkuhiljaa.

Kevättä odotan, jotta pääsen perustamaan permakulttuuriin perustuvan kasvimaan. Siitä saatte sitten kuulla lisää. Tarkoitukseni on tehdä kunnon perehdytyspostaus aiheesta ja päiväkirjamaisesti kirjata ylös kulloinkin ajankohtaiset tehtävät.

Nyt tekisi mieli nukkumaan ja toisaalta myös haluaisin kutoa villasukkaa. Voi olla, että uni voittaa.

Kommentit

Lähetä kommentti

Ilahduta minua kommentilla!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhteispostaussarja: kasvimaa ja maanparannus

Tänä vuonna kasvimaani tulee olemaan suurempi ja toisenlainen kuin aikaisempina vuosina. Viime vuoden sato alkaa olla syötynä, joten tänä vuonna satomäärää on tarkoitus kasvattaa runsaasti. Lisäkseni tässä huushollissa syövät kissat, koirat, kanat ja kanit, joten paljon saakin satoa kerätä ja säilöä.
Jotta saisin maksimaalisen sadon, tulee viljelyalaa reilusti lisää ja otan muutaman uuden jutun testiin. Aloitin maaliskuussa bokashoinnin ja ensimmäinen multatehdas on juuri valmistunut ja toinen tekeytymässä. Bokashimulta on todella ravinteikasta ja siinä on enemmän hyödyllisiä mikrobeja tallella verrattuna perinteiseen lämpökompostimultaan. Bokashista minun on tarkoitus tehdä myöhemmin vielä postaus, kunhan olen kokenut multatehdasvaiheenkin. Bokashin lisäksi maanparannukseen käytän pupulan ja kanalan pehkua, lehtiä, risuja, isompaa puuta, ruohikkoa, apilaa, nokkosta...
Tarkoitukseni on kyhätä piha täyteen (noh, ei nyt heti tänä vuonna ihan täyteen) kasvulavoja. Ne on jo ergonomiankin…

Yhteispostaussarja: eteneminen ja puutarhani marjat

Jälleen on omavaraisbloggaajien yhteispostauksen aika.  Tässä osassa kerron hieman etenemisistä ja puutarhani marjoista, kuten otsikkokin jo kertoo.
Toukokuu on ollut todella kiireinen ja stressiltäkään en ole välttynyt. Minulla oli kuuden viikon työharjoittelu ja näyttö, johon kasasin itselleni paineita. Niistä kuitenkin selvittiin kiitettävin arvosanoin, joten nyt voin hetkeksi huokaista (ja rynnätä kasvimaalle). Kesäkin toki menee opiskellessa, mutta ehkä ehdin myös nauttia kesästä.
Kasvimaalle olen saanut vasta sipulit ja kolme riviä perunaa. Työharjoittelu imi lähes kaiken mehun itsestäni, joten voimia ei juurikaan kotitöihin ja kasvimaalle jäänyt. Viime viikko taas oli rennompi, mutta huonoin aika kylvää tai istuttaa mitään. Kasvimaan olen kuitenkin viime viikolla saanut muokattua ja kitkettyä, joten ei viime viikko ihan turha ollut. Ja muutenkin vasta kesäkuun puolenvälin jälkeen on turvallisinta mitään hallanarkaa laittaakaan avomaalle. 
Pihan ja kasvimaan aitaaminen on ollut…

Satokausi purkkiin

Huhhuh! Piiitkästä aikaa uskaltauduin blogin pariin ja yhteispostauksen kimppuun. Kesä ja syksy on ollut yhtä hullunmyllyä ja olen joutunut keskittämään ajatukseni ja voimani tärkeämpiin asioihin. Toivon, että viimeistään joululomalla ehtisin kunnolla hengähtämään ja ottamaan vaikka sukankutimet käteen.
Mutta itse aiheeseen, nyt on aika laittaa satokausi purkkiin ja kirjoittaa ylös mitä kaikkea tulikaan tehtyä ja mitä jäikään tekemättä. Jäiks. Muiden aiheesta kirjoittaneiden blogitekstien linkit löytyy tekstin lopusta.
Minulla oli viime talvena suuret suunnitelmat ja tavoitteet tälle kaudelle ja aikomus ottaa myöskin aikaa niiden toteuttamiseen. Noh, kesä menikin sitten erinäisissä kodin ulkopuolisissa velvollisuuksissa ja töissä. Kasvimaan kyllä laitoin ja satoa sain, mutta paljon huonommin, kuin mitä olin suunnitellut.

Mitään en ehtinyt rakentamaan tai kunnostamaan. Kolme hedelmäpuuta ja muutaman vadelmapensaan istutin. Koti on ollut täysi kaaos koko kesän ja syksyn, hirveästi ei o…