Siirry pääsisältöön

Katsaus viime vuoteen

Monessa blogissa on vuoden vaihteen tienoilla ollut kooste vuodesta 2016. Ajattelin tehdä samanlaisen, nähdäkseni mitä kaikkea tulikaan viime vuonna tehtyä. Kovasti joudun pinnistelemään muistini kanssa, koska muistelin esimerkiksi, että Pipsa olisi tullut minulle viime vuonna, vaikka tulikin jo kevättalvella 2015.

Tammikuussa 2016 aloitin puusepän opinnot, jotka vaihdoin artesaanilinjaksi. Edellisvuonna olin päässyt mm. kätilön, sosionomin ja terveydenhoitajan pääsykokeisiin ja hainpa myös uudestaan maatalouskouluunkin. Puusepän opinnot vetivät kuitenkin pisimmän tikun. Vaikka loppuen lopuksi kävin koulua vain puoli vuotta, antoi se minulle paljon. Opin tekemään leikkuulautoja, jakkaroita, senkin ja muita käyttöesineitä. Koulun jätin kesken useista syistä, enkä kadu koulun aloitusta, enkä lopetusta.

Keväällä tein ensimmäiset esikasvatukseni ja perustin ensimmäisen kasvimaani. Käsin maan muokattuani ja kaksikymmentä kiloa perunoita istutettuani kunnioitus isovanhempien työmäärää ja perunaa kohtaan kasvoi hurjasti. Kuinka vähän arvostammekaan tänä päivänä ruokaamme...

Kasvimaa tuotti lopulta "maistelusadon". Sain muutaman kesäkurpitsan, avomaankurkkuja, yhden paprikan, sitä perunaa, porkkanaa, hernettä, pellavaa, papuja, sipulia, valkosipulia, kurpitsaa, pinaattia... Jatkossa täytyy suosiolla laittaa kaikkea huomattavasti enemmän.

Kasvimaan hoitoa hankaloitti se, että olin paljon töissä. Toisaalta olen kiitollinen, että sain olla töissä ja saan olla vieläkin. Se ei enää ole itsestäänselvyys...

Touko-kesäkuussa syntyi yhteensä kahdeksan kaninpoikasta. Kanat hautoivat kimpassa muutaman tipun, joista lopulta jäi henkiin vain yksi. Nyt sekin on kasvanut isoksi neidoksi ja kohta alkaa munimaan. Viime vuoden tipuista meillä on viisi kukkoa vielä kanalassa isäkukon lisäksi. Ennen kuin haudomme lisää tipuja, täytyy asiaa vähän korjata... Vaikka nyt on talvi, jatkuu munantuotanto edelleen, eikä sulkasatoa ole tainnut pitää kukaan kanoista.

Kesällä kerkesin olla lasten- ja nuortenleirillä ryhmänohjaajana, toivottavasti myös tänä vuonna. Kesäkuussa meille muutti kaksi kissanpentua, joiden nimeksi on nyt vakiintunut Laku-Pekka ja Pulla. Heinäkuussa emännöin konekarhutapahtumaa Lautakankaalla. Saa nähdä järjestetäänkö sama tänä vuonna.

Syksy on muistoissani aikalailla hämärän peitossa. Töissä kävin ainakin ja kerran Tukholmassa siskoni kanssa. Samalla reissulla ostin ensimmäisen autoni. Loka-marraskuussa olisi ollut Tukholmassa Awakening Europe-kofrenssi, mutta palkka tuli miten sattui ja töitä oli hyvin tarjolla. Tänä vuonna konfrenssi on Prahassa ;)

Joulukuun alussa muutin kissoineni ja koirineni "omalle farmille". Täällä on tilaa koirien ulkoilla, eikä autoteitä ole välittömässä läheisyydessä. Joulukuussa farmille muutti kääpiöpinseri "Brutski" Pipsan kaveriksi. Pipsan eroahdistus onkin helpottunut huomattavasti saatuaan kaverin.

Joulu meni töissä ja uusi vuosi kotona eläinten kanssa. Maltillisesti naapurit ampuivat muutaman raketin tasan puolenyön aikaan. Koirat eivät siihen reagoineet ollenkaan.

Kuvia olisin halunnut tähän laittaa, mutta vaihdoin kännykkää, enkä saanut kaikkia kuvia siirrettyä uuteen ja nyt sitäpaitsi laiskottaa latailla tänne kuvia. Sauna on lämpiämässä, joten latailut saa tosiaan jäädä.


Kommentit

  1. Paljon olet saannu aikaan ja vihdoin pääsit muuttamaan siihen kauan haaveilemaasi "omaan tupaan". Hieno homma. Iha hitsin uteliaana toivon edes pientä pilkahusta kuvien muodossa siitä, millaseen torppaan olet asettunut. Mukavaa kevään odotusta koko poppoolle :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän vielä tämän kuun puolella saada aikaiseksi ottaa kuvia.

      Poista

Lähetä kommentti

Ilahduta minua kommentilla!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Satokausi purkkiin

Huhhuh! Piiitkästä aikaa uskaltauduin blogin pariin ja yhteispostauksen kimppuun. Kesä ja syksy on ollut yhtä hullunmyllyä ja olen joutunut keskittämään ajatukseni ja voimani tärkeämpiin asioihin. Toivon, että viimeistään joululomalla ehtisin kunnolla hengähtämään ja ottamaan vaikka sukankutimet käteen.
Mutta itse aiheeseen, nyt on aika laittaa satokausi purkkiin ja kirjoittaa ylös mitä kaikkea tulikaan tehtyä ja mitä jäikään tekemättä. Jäiks. Muiden aiheesta kirjoittaneiden blogitekstien linkit löytyy tekstin lopusta.
Minulla oli viime talvena suuret suunnitelmat ja tavoitteet tälle kaudelle ja aikomus ottaa myöskin aikaa niiden toteuttamiseen. Noh, kesä menikin sitten erinäisissä kodin ulkopuolisissa velvollisuuksissa ja töissä. Kasvimaan kyllä laitoin ja satoa sain, mutta paljon huonommin, kuin mitä olin suunnitellut.

Mitään en ehtinyt rakentamaan tai kunnostamaan. Kolme hedelmäpuuta ja muutaman vadelmapensaan istutin. Koti on ollut täysi kaaos koko kesän ja syksyn, hirveästi ei o…

Kanojen pito omavaraisuuden näkökulmasta

Joukko omavaraisuusbloggareita päätti kirjoittaa yhdessä kanojen pidosta. Linkkaan muiden blogit alas, niin pääset lukemaan nekin ja saat kenties eri näkökulmia, ideoita ja ajatuksia.
Suhteeni kanoihin omavaraistaloudessa on hieman ristiriitainen. En voi sanoa olevani kananmunien (tai kanojen) suhteen omavarainen, koska ostan kanojen rehun, kalkin, vitamiinit ja kuivikkeet. Lisäksi kanoilla on talvella lämpölamppu. Voi olla, että jos en aikaisemmin kanoja olisi ottanut, en niitä ottaisi nyt ollenkaan. Kananmunat on kuitenkin osa päivittäistä ruokavaliotani ja kanat ovat oikeasti minulle tärkeitä myöskin lemmikkeinä. Unohdun välillä kanojen seuraan pitkiksi ajoiksi... Koska en toistaiseksi kanoista halua luopua, tarkoitukseni on kasvattaa kanoille enemmän ravintoa talvenkin varalle. Kesällä ostorehun tarve vähenee huomattavasti, kun kanat etsivät ravintoa luonnosta. Talven varalle voin kuivata villiyrttejä, marjoja ja kerppuja, mutta ne ei yksinään riitä.

Kun aloin suunnittelemaan kan…

Yhteispostaussarja: eteneminen ja puutarhani marjat

Jälleen on omavaraisbloggaajien yhteispostauksen aika.  Tässä osassa kerron hieman etenemisistä ja puutarhani marjoista, kuten otsikkokin jo kertoo.
Toukokuu on ollut todella kiireinen ja stressiltäkään en ole välttynyt. Minulla oli kuuden viikon työharjoittelu ja näyttö, johon kasasin itselleni paineita. Niistä kuitenkin selvittiin kiitettävin arvosanoin, joten nyt voin hetkeksi huokaista (ja rynnätä kasvimaalle). Kesäkin toki menee opiskellessa, mutta ehkä ehdin myös nauttia kesästä.
Kasvimaalle olen saanut vasta sipulit ja kolme riviä perunaa. Työharjoittelu imi lähes kaiken mehun itsestäni, joten voimia ei juurikaan kotitöihin ja kasvimaalle jäänyt. Viime viikko taas oli rennompi, mutta huonoin aika kylvää tai istuttaa mitään. Kasvimaan olen kuitenkin viime viikolla saanut muokattua ja kitkettyä, joten ei viime viikko ihan turha ollut. Ja muutenkin vasta kesäkuun puolenvälin jälkeen on turvallisinta mitään hallanarkaa laittaakaan avomaalle. 
Pihan ja kasvimaan aitaaminen on ollut…