Siirry pääsisältöön

Pientä pintaremonttia ja pihasaunahaaveita

Remonttipäivitys tulikin aiemmin, kuin mitä suunnittelin. Ihan siitä syystä, että remontti ei nyt juurikaan etene. Yksin kun tekee lähes nollabudjetilla, saa varautua hitaaseen aikatauluun. No mihinkäs tässä kiirekään on...


Tapetin irrottaminen on edistynyt hyvin, kun kaveri vihjasi suihkepullon käytöstä tapetin kostutuksessa. Pesusienellä hommassa olisi mennyt ikuisuus! Vielä on puolitoista seinää tapetilla, koska huoneessa on melko paljon huonekaluja ja nyssäköitä. Makuukammarissa on myös "kiinteä" kaappi, joka pitäisi purkaa. En tykkää kasata pihalle romua (ei sillä, on siellä nytkin risa nojatuoli ja kukkapöytä) ja autossa ei ole vetokoukkua, että saisin roinat kaatopaikalle vietyä. Kaappitilaa on hyvin vähän ja vintille tai aittaan en halua käyttövaatteita ja -tavaroita viedä. Lisäksi tupaan ei auta viedä tavaroita kissanpentujen ja koiranpennun tuhottavaksi. 


Muovimaton alle oli pakko kurkistaa. Kuvittelin puulattian olevan räikeän punainen. Eipä ollut. Lattian hiominen on niin suuritöinen homma, että minä risalla selälläni ja polvillani en sitä voi tehdä, eikä ole rahaa palkata ketään hiomaan. Näin ollen jäljelle jäävät vaihtoedot ovat maalaus tai laminaatti. Maalaus hiomattomalle epätasaiselle pinnalle hieman epäilyttää ja rahaa tulisi uppoamaan esikäsittelyaineelle ja itse maalille varmaan satanen. Laminaatti tulisi vielä kalliimmaksi. Palkkapäivää odotellessa katselen vielä tuota muovimattoa.

Keltaiset seinät paljastui tapetin alta. Olisivat nekin kivat, mutta minulla ei ole mitään petivaatteita tai muita tavaroita, jotka sopisivat retroon keltaiseen huoneeseen. Haluan kuitenkin pitää kotini harmonisena.

Seiniin ostin Vintron kalkkimaalin sävyä 28. Cloudburst. Tämä oli kompromissi, kun en löytänyt haluamaani sävyä enkä raaskinut lähteä itsekään sävyä sekoittamaan. Värikartassa tuo 28. näyttää kuitenkin kivalta ja on edes sinne päin. Maalista saattaa riittää myös tuvan puolelle edes yhteen seinään, vaikka en sillä sävyllä ajatellut tupaa kokonaan maalata. Tuvassa on nyt siis kirkkaan vihreät seinät. Sinne sävyn valitseminen tuntuu todella hankalalta. Onneksi minulla ei vielä ole sinne sohvaa tai verhoja... Ne sanelisivat muuten seinien värin. Kammarin lattiaa en maalaa kalkkimaalilla, koska se vaatisi lakan kestääkseen kulutusta. Lakkaaminen taas lisäisi työmäärää ja huoneen käyttöönotto kestäisi kauemmin. Varmaan ostan K-raudasta V33-lattiamaalia.

Tämän enempää en ajatellut remontoida, ainakaan lähiaikoina. Haaveilen toki pihasaunasta, koska navetan saunasta, joka on entinen maitohuone, tulee kanala. Sauna on hyvin eristetty ja siellä on ilmanvaihto kunnossa. Ihanteellinen siis kanalalle! Talon kylpyhuoneessa taas muhii kosteus ja jos vain joskus pihasaunan saan, tullaan kylpyhuone purkamaan kokonaan pois. Toki tämän soisi tapahtuvan pian, ettei kosteus ehdi levitä talon rakenteisiin. Kylpyhuone on onneksi rakennettu taloon ulkonevasti, joten kovin suurta vauriota ei se aiheuta ihan heti (in my dreams).

Jos kylpyhuone puretaan pois, ei talossa olisi juoksevaa vettä, koska vesipumppu on kylpyhuoneessa. Tämä ei minulle olisi mikään ongelma. Tiskaan nytkin ilman juoksevaa vettä periaatteessa ja pyykkikonetta en omista. 

Millaisesta pihasaunasta haaveilen?
Tärkein kriteeri: se sulautuisi maisemaan nätisti ja olisi perinnemallinen. 
Siellä olisi saunan ja pukuhuoneen lisäksi kesähuone vieraille yöpymistä varten. Saunaan tulisi kantovesi. Kiukaassa olisi kylkiäisenä vesisäiliö lämpimälle vedelle. Vesipata kyllä löytyy, mutta koen sen suuritöiseksi, kun joka käytön jälkeen pitäisi tyhjentää ja puhdistaa noesta. En kylläkään ole perehtynyt kiukaassa olevan vesisäiliön huoltoon...

Aina voi haaveilla. Toteutuihan tämä pientilahaaveenikin ;) Jos joku nyt näkee tilaisuuden yhteistyölle, niin sähköpostia tulemaan! (omatupablogi (at) gmail. com)

Kommentit

  1. Meillä ulkosauna, jossa on vesipata (jos tarkoitat sitä sellaista missä tuli laitetaan alle). Emme tyhjentele sitä kuin pakkasilla ja nokihomman hoitaa nokikolari kun käy muutenkin nuohoomassa kerta vuoteen.

    VastaaPoista
  2. Samaa tulin sanomaan kuin edellinen: ei pataa todellakaan tarvitse putsata ja tyhjätä joka kerta! Me ollaan kuurattu pata 1-2 kertaa vuodessa. Ja tosiaan tyhjyys vain pakkasella.

    VastaaPoista
  3. Anonyymit: Oletteko huomanneet ennenaikaista kulumaa padoissa? Minulle neuvottiin, että täytyy joka käytön jälkeen nämä huollot tehdä, ettei kuluisi.

    VastaaPoista
  4. Jos padalla on käyttöä vuoden ympäri ainakin kerran viikossa, niin uskoisi nykypatojen kestävän mainiosti. Lautakankaan vanhan saunan pukuhuoneessa ollut vesipata, jossa vesi lämmitettiin padan alle sytytettävillä puilla, kesti moitteettomana 30 vuotta. huomionarvoista sekin, että padassa lämmitettiin ajoittain kakkoskaivon kakkoslaatuista vettä, joka ei soveltunut juomavedeksi, mutta jota käytettiin pesu-ja pyykkivetenä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Ilahduta minua kommentilla!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhteispostaussarja: kasvimaa ja maanparannus

Tänä vuonna kasvimaani tulee olemaan suurempi ja toisenlainen kuin aikaisempina vuosina. Viime vuoden sato alkaa olla syötynä, joten tänä vuonna satomäärää on tarkoitus kasvattaa runsaasti. Lisäkseni tässä huushollissa syövät kissat, koirat, kanat ja kanit, joten paljon saakin satoa kerätä ja säilöä.
Jotta saisin maksimaalisen sadon, tulee viljelyalaa reilusti lisää ja otan muutaman uuden jutun testiin. Aloitin maaliskuussa bokashoinnin ja ensimmäinen multatehdas on juuri valmistunut ja toinen tekeytymässä. Bokashimulta on todella ravinteikasta ja siinä on enemmän hyödyllisiä mikrobeja tallella verrattuna perinteiseen lämpökompostimultaan. Bokashista minun on tarkoitus tehdä myöhemmin vielä postaus, kunhan olen kokenut multatehdasvaiheenkin. Bokashin lisäksi maanparannukseen käytän pupulan ja kanalan pehkua, lehtiä, risuja, isompaa puuta, ruohikkoa, apilaa, nokkosta...
Tarkoitukseni on kyhätä piha täyteen (noh, ei nyt heti tänä vuonna ihan täyteen) kasvulavoja. Ne on jo ergonomiankin…

Yhteispostaussarja: eteneminen ja puutarhani marjat

Jälleen on omavaraisbloggaajien yhteispostauksen aika.  Tässä osassa kerron hieman etenemisistä ja puutarhani marjoista, kuten otsikkokin jo kertoo.
Toukokuu on ollut todella kiireinen ja stressiltäkään en ole välttynyt. Minulla oli kuuden viikon työharjoittelu ja näyttö, johon kasasin itselleni paineita. Niistä kuitenkin selvittiin kiitettävin arvosanoin, joten nyt voin hetkeksi huokaista (ja rynnätä kasvimaalle). Kesäkin toki menee opiskellessa, mutta ehkä ehdin myös nauttia kesästä.
Kasvimaalle olen saanut vasta sipulit ja kolme riviä perunaa. Työharjoittelu imi lähes kaiken mehun itsestäni, joten voimia ei juurikaan kotitöihin ja kasvimaalle jäänyt. Viime viikko taas oli rennompi, mutta huonoin aika kylvää tai istuttaa mitään. Kasvimaan olen kuitenkin viime viikolla saanut muokattua ja kitkettyä, joten ei viime viikko ihan turha ollut. Ja muutenkin vasta kesäkuun puolenvälin jälkeen on turvallisinta mitään hallanarkaa laittaakaan avomaalle. 
Pihan ja kasvimaan aitaaminen on ollut…

Satokausi purkkiin

Huhhuh! Piiitkästä aikaa uskaltauduin blogin pariin ja yhteispostauksen kimppuun. Kesä ja syksy on ollut yhtä hullunmyllyä ja olen joutunut keskittämään ajatukseni ja voimani tärkeämpiin asioihin. Toivon, että viimeistään joululomalla ehtisin kunnolla hengähtämään ja ottamaan vaikka sukankutimet käteen.
Mutta itse aiheeseen, nyt on aika laittaa satokausi purkkiin ja kirjoittaa ylös mitä kaikkea tulikaan tehtyä ja mitä jäikään tekemättä. Jäiks. Muiden aiheesta kirjoittaneiden blogitekstien linkit löytyy tekstin lopusta.
Minulla oli viime talvena suuret suunnitelmat ja tavoitteet tälle kaudelle ja aikomus ottaa myöskin aikaa niiden toteuttamiseen. Noh, kesä menikin sitten erinäisissä kodin ulkopuolisissa velvollisuuksissa ja töissä. Kasvimaan kyllä laitoin ja satoa sain, mutta paljon huonommin, kuin mitä olin suunnitellut.

Mitään en ehtinyt rakentamaan tai kunnostamaan. Kolme hedelmäpuuta ja muutaman vadelmapensaan istutin. Koti on ollut täysi kaaos koko kesän ja syksyn, hirveästi ei o…