Palokankaan pientila

Makuukamari on vielä muutamaa hienosäätöä ja ikkunankarmeja vaille valmis, mutta olen jo siirtänyt huonekaluja sinne, koska täysin valmis huoneesta tulee todennäköisesti vasta ensi vuoden puolella. Remontti laajeni tehdessä, kuten niin tavallista. Ensin oli tarkoitus vain maalata seinät, mutta eno ehdottikin uusia pahveja seiniin ensin... Seinät olivat tapettien alla vihertävän keltaiset. Jos tykkäisin yhtään enempää retrosta, olisi keltainen saanut jäädä, mutta koska minulla ei juuri mitään retroa ennestään ollut, oli tyylinmuutoksen aika. Yläkuvan komero oli epäkäytännöllisen kokoinen. Se oli naulattu isoilla nauloilla seinään, kattoon ja lattiaan. Kaapin purkaminen tietysti jätti myös jälkensä, joten eno päätyi repimään seinien lisäksi myös katon ja lattian pois. Pahvien takaa paljastui kuivat eristeet ja hirttäkin. Harmikseni hirsiä oli vuoltu, joten niitä ei jätetty paljaaksi. Valkoisen pahvivälikaton yläpuolelta löytyi punertava lautakatto ja upe

Olen jo pitkään odottanut syksyn värejä ja tuoksuja ja nyt kun ne vihdoin ovat täällä, olen onneni kukkuloilla. Haravointi ei ole ollenkaan tylsää, varsinkin kun lehdet pääsevät hyötykäyttöön kanalan pehkuun ja kohopenkkeihin. Äsken purkitin ensimmäisen satsin omenasosetta maahan pudonneista omenista. Tyrniä on tullut mukavasti ja se on nyt keruukypsää. Muutamaa poutapäivää toivoisin, jotta olisi mukavempi nostaa perunat ja sipulit (mitä niistä enää kaiken kosteuden jälkeen on jäljellä). Intiaanikesäähän ne lupailivat vielä... Tomaatitkin saavat siis vielä kypsyä kasvihuoneessa. Ensi vuonna aloitan taimikasvatuksen paljon aikaisemmin, enkä arkaile istuttaa tomaattia avomaalle. Ovat kuulema paljon makeampia, kuin kasvihuoneessa kasvatetut.  Talon portailta on hyvä vahtia pihapiiriä. Harmaa sää on saanut minut jonkinlaiseen unitilaan ja olen ollut paljon kalenteria jäljessä. Aloitinkin bullet journalin, jotta saisin motivaatiota terästäytyä ja olla ajantasalla kaikesta.

Osallistuin alkukuussa Maa- ja kotitalousnaisten syysretkelle, jonka järjesti Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke. Vietimme päivän kierrellen linja-autolla Keski-Suomen kulttuurimaisemia ja maatiloja sekä yrityksiä. Retken yhtenä tarkoituksena oli avata silmät näkemään uudella tavalla meidän ympäröivää luontoa. Vaikka viihdyn metsässä ja sille on minulla suuri arvo, avasi retki vielä enemmän arvostamaan ympäristöämme ja opin myös paljon uutta. Maisemat olivat huikaisevia ja oli ihanaa vain istua linja-autossa ja keskittyä maisemien katseluun. Itse ajaessa minun ei auta kovin maisemia alkaa ihastella. Ensimmäinen pysähdys oli Joutsassa  Desing Pylsy ateljeessa (linkki).  Ateljee sijaitsee entisessä kyläkoulussa. Osoituksena suomalaisesta työstä ja osaamisesta Desing Pylsylle on myönnetty Avainlippu-tunnus. Yllä olevasta linkistä pääset tutustumaan Desing Pylsyn mielenkiintoiseen historiaan. Seuraava pysähdys oli Jyväskylässä Ylä-Tihtarin tilalla (linkki).  Tilalla v

Palokankaalla vietettiin elokuussa Avoimia Ovia ja Ravintolapäivää. Koko edeltävän viikon jännitin sateiden kanssa, mutta onneksi juuri sinä päivänä paistoi aurinko. Paikalle tuli mukavasti väkeä ja vetonaulana oli yhteistyössä Valoharjun hevostilan  kanssa talutusratsastusta sympaattisella Pirpana-ponilla. Tarjoiltavista (tai mistään muustakaan) en ehtinyt ottaa kuvia ja muutenkin koko päivä oli todella kiireinen. Opin sinä päivänä kantapään kautta suunnittelemaan aikataulun paremmin. Marraskuun ravintolapäivään en ajatellut osallistua, mutta keväällä mahdollisesti. Siitä lupaan sitten mainita täälläkin, niin voitte tulla vierailulle ;)