Siirry pääsisältöön

Syysretki Keski-Suomeen

Osallistuin alkukuussa Maa- ja kotitalousnaisten syysretkelle, jonka järjesti Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke. Vietimme päivän kierrellen linja-autolla Keski-Suomen kulttuurimaisemia ja maatiloja sekä yrityksiä.

Retken yhtenä tarkoituksena oli avata silmät näkemään uudella tavalla meidän ympäröivää luontoa. Vaikka viihdyn metsässä ja sille on minulla suuri arvo, avasi retki vielä enemmän arvostamaan ympäristöämme ja opin myös paljon uutta. Maisemat olivat huikaisevia ja oli ihanaa vain istua linja-autossa ja keskittyä maisemien katseluun. Itse ajaessa minun ei auta kovin maisemia alkaa ihastella.

Ensimmäinen pysähdys oli Joutsassa Desing Pylsy ateljeessa (linkki). Ateljee sijaitsee entisessä kyläkoulussa. Osoituksena suomalaisesta työstä ja osaamisesta Desing Pylsylle on myönnetty Avainlippu-tunnus. Yllä olevasta linkistä pääset tutustumaan Desing Pylsyn mielenkiintoiseen historiaan.


Seuraava pysähdys oli Jyväskylässä Ylä-Tihtarin tilalla (linkki). Tilalla viljellään mm. kuminaa ja perunaa. Lisäksi tila tarjoaa elämyspalveluja esimerkiksi metsästyksen muodossa. Tilalla on upeita vanhoja rakennuksia ja eläimiä, sekä tilapuoti, josta voi ostaa perunaa ja lihasäilykkeitä.


Lounastauon pidimme Toivakassa tunnelmallisessa Taulun kartanossa (linkki). Taulun Kartano tarjoaa runsaasti erilaisia palveluja juhlista kylpyläpalveluihin. Rakennukset ja ympäristö ovat kuvauksellisen kauniita.



Viimeinen vierailukohde oli "naapurissani" Pienikankaan Highland-tilalla. Tilalla pääsee ihastelemaan pörröistä ylämaankarjaa sekä perinnebiotooppeja. Tämä vierailu sai minut entistä enemmän haluamaan hyödyntää metsiäni luonnonlaitumina. Ei sitä tiedä, vaikka nuo karvaturrit käyskentelisivät joskus minunkin maillani. Pienikankaalla on myymälä, josta voi ostaa lihajalosteita. Lisäksi tilan oma myymäläauto kiertää lähiseutuja.


Retki oli mielestäni todella onnistunut ja antoi minulle paljon. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Satokausi purkkiin

Huhhuh! Piiitkästä aikaa uskaltauduin blogin pariin ja yhteispostauksen kimppuun. Kesä ja syksy on ollut yhtä hullunmyllyä ja olen joutunut keskittämään ajatukseni ja voimani tärkeämpiin asioihin. Toivon, että viimeistään joululomalla ehtisin kunnolla hengähtämään ja ottamaan vaikka sukankutimet käteen.
Mutta itse aiheeseen, nyt on aika laittaa satokausi purkkiin ja kirjoittaa ylös mitä kaikkea tulikaan tehtyä ja mitä jäikään tekemättä. Jäiks. Muiden aiheesta kirjoittaneiden blogitekstien linkit löytyy tekstin lopusta.
Minulla oli viime talvena suuret suunnitelmat ja tavoitteet tälle kaudelle ja aikomus ottaa myöskin aikaa niiden toteuttamiseen. Noh, kesä menikin sitten erinäisissä kodin ulkopuolisissa velvollisuuksissa ja töissä. Kasvimaan kyllä laitoin ja satoa sain, mutta paljon huonommin, kuin mitä olin suunnitellut.

Mitään en ehtinyt rakentamaan tai kunnostamaan. Kolme hedelmäpuuta ja muutaman vadelmapensaan istutin. Koti on ollut täysi kaaos koko kesän ja syksyn, hirveästi ei o…

Kanojen pito omavaraisuuden näkökulmasta

Joukko omavaraisuusbloggareita päätti kirjoittaa yhdessä kanojen pidosta. Linkkaan muiden blogit alas, niin pääset lukemaan nekin ja saat kenties eri näkökulmia, ideoita ja ajatuksia.
Suhteeni kanoihin omavaraistaloudessa on hieman ristiriitainen. En voi sanoa olevani kananmunien (tai kanojen) suhteen omavarainen, koska ostan kanojen rehun, kalkin, vitamiinit ja kuivikkeet. Lisäksi kanoilla on talvella lämpölamppu. Voi olla, että jos en aikaisemmin kanoja olisi ottanut, en niitä ottaisi nyt ollenkaan. Kananmunat on kuitenkin osa päivittäistä ruokavaliotani ja kanat ovat oikeasti minulle tärkeitä myöskin lemmikkeinä. Unohdun välillä kanojen seuraan pitkiksi ajoiksi... Koska en toistaiseksi kanoista halua luopua, tarkoitukseni on kasvattaa kanoille enemmän ravintoa talvenkin varalle. Kesällä ostorehun tarve vähenee huomattavasti, kun kanat etsivät ravintoa luonnosta. Talven varalle voin kuivata villiyrttejä, marjoja ja kerppuja, mutta ne ei yksinään riitä.

Kun aloin suunnittelemaan kan…

Yhteispostaussarja: eteneminen ja puutarhani marjat

Jälleen on omavaraisbloggaajien yhteispostauksen aika.  Tässä osassa kerron hieman etenemisistä ja puutarhani marjoista, kuten otsikkokin jo kertoo.
Toukokuu on ollut todella kiireinen ja stressiltäkään en ole välttynyt. Minulla oli kuuden viikon työharjoittelu ja näyttö, johon kasasin itselleni paineita. Niistä kuitenkin selvittiin kiitettävin arvosanoin, joten nyt voin hetkeksi huokaista (ja rynnätä kasvimaalle). Kesäkin toki menee opiskellessa, mutta ehkä ehdin myös nauttia kesästä.
Kasvimaalle olen saanut vasta sipulit ja kolme riviä perunaa. Työharjoittelu imi lähes kaiken mehun itsestäni, joten voimia ei juurikaan kotitöihin ja kasvimaalle jäänyt. Viime viikko taas oli rennompi, mutta huonoin aika kylvää tai istuttaa mitään. Kasvimaan olen kuitenkin viime viikolla saanut muokattua ja kitkettyä, joten ei viime viikko ihan turha ollut. Ja muutenkin vasta kesäkuun puolenvälin jälkeen on turvallisinta mitään hallanarkaa laittaakaan avomaalle. 
Pihan ja kasvimaan aitaaminen on ollut…