Palokankaan pientila

Talvella ajattelin jokseenkin tyytyväisenä, että onpahan kesällä aikaa hoitaa kasvimaata ja touhuta kaikkea muutakin pihapiirissä. Vaan aikalailla oman onnensa nojassa tuo kasvimaa tänä(kin) vuonna on.  Halla ja kuivuus veivät avomaalta tomaatit, paprikat, chilit, kurkut, kurpitsat, pavut ja porkkanat. Onneksi kasvihuoneessa kaikki voivat hyvin ja sisällä on vielä pari paprikan ja tomaatin taimea.  Ja mitä uusintakylvöjä kasvimaalla teinkään, ne kanat ja muut otukset mylläsivät niin, ettei siellä enää juuri mitään lähtenyt kasvamaan.  Kasvimaan lisäksi kesään on kuulunut opiskelua, työharjoittelua, vapaaehtoistyötä, sairaalareissua ja pääsinpä vihdoin käväisemään Juhannuskonferenssissakin.  Heinäkuullekin olen haalinut kaikenlaista puuhaa, joten täytyy hieman ottaa itseä niskasta kiinni, jotta kaikki tulee ajallaan hoidetuksi. Eniten ehkä stressaa Green Care-verkkokurssi, jonka aikataulusta olen pahasti jäljessä. Kanat hoitavat omia töitään pihalla. Olen raivannu

Palokankaan ainoan omenapuun kukinta oli lyhyt ja niukka. Toivottavasti syksyllä saisin aikaiseksi tehdä tulevaan puutarhaan harjuja ja niihin istutettua omena- ja luumupuita. Mansikkamaa olisi uudistamisen edessä, mutta todennäköisesti vain istutan mansikantaimet omenapuiden ja muiden istutusten juurille. Iso työ tulee olemaan mansikkamuovin kaivamisessa maan alta... Kesäkuun ensimmäinen päivä päättyi vihdoin kanojen ulkonapitokielto ja kylläpä kanat olivatkin onnessaan päästessään kuopsuttelemaan maata ja kylpemään kukkapenkkeihin! Edellisessä postauksessa olleet tiput ovat jo kasvaneet hurjasti ja näyttävät aivan miniatyyrikanoilta. Kukkoja olen hiljalleen karsinut pois ja nyt taitaa olla jäljellä kolme kukkotipua ja kaksi kanaa. Tällä hetkellä kolme kanaa hautoo enemmän tai vähemmän tosissaan ja kuvan kanan lisäksi yhdellä on tipu. Hautomakoneesta juuri hetki sitten kuoriutui kaksi tipua, jotka kuivuttuaan kiikutan emon hoiviin. Veikka on kanojen turvana ulkona k