Siirry pääsisältöön

"Se on kuulkaa kevät nyt!"

Kanat julistivat kevään alkaneeksi ryhtymällä hautomispuuhiin. Jos hyvin käy, voi muutaman viikon kuluttua kanalassa piipittää viisitoista pientä untuvapalloa. Oli pakko puuttua peliin, kun kahdella kanalla oli mahtipontiset aikeet. Ensimmäisenä lätsähtäneen kanan alta ja vierestä kaivoin parisenkymmentä munaa ja toisen alta yksitoista samalla kun eukot nokkivat käsiäni minkä kerkesivät. Se on toki hyvä merkki, että ovat ärhäköitä. Todennäköisemmin myös hoitavat hommansa loppuun ja suojelevat jälkikasvuansa.


Aapeli-myrskyllä ja sähkökatkoilla ei pahemmin ollut vaikutusta meidän arkeen. Vettä oli tallessa ja kaivolta olisi saanut lisää. Puuliesi ja pönttöuuni pitivät tuvan lämpimänä ja kanalassa pöhötti pehku.  Kanat olivat tosin hieman hämmentyneitä aikaisemmin tulleesta pimeydestä. 

Loma muuten on mennytkin aika pitkälti sairastellessa. Astma on tehnyt olon entistä tukalammaksi etenkin öisin. Ääni alkaa olla hiljalleen takaisin ja jospa se yskäkin pian helpottaisi tajuttomasta väsymyksestä puhumattakaan...


Koiria ei ole sairasteluni haitannut yhtään. Pihalla ollessaan keksivät kyllä aktiviteettia itselleen ja sisällä sitten käperrytään emännän kylkeen tuhisemaan.

Ajattelin blogin päivittämisen lepyttävän turhautunutta mieltäni, kun hartaudella tekemäni näyttösuunnitelma oli hävinnyt Wilmasta. Vaan ei, ennen kuin alan sitä uudestaan pykäämään, täytyy vielä eksyä Hyötykasviyhdistyksen sivuille...

Kommentit

  1. Vai ovat kanat jo sitä mieltä, että on kevät. Siltä se ei kyllä näytä, kun ulos katselee. Hyvää vointia.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Ilahduta minua kommentilla!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Satokausi purkkiin

Huhhuh! Piiitkästä aikaa uskaltauduin blogin pariin ja yhteispostauksen kimppuun. Kesä ja syksy on ollut yhtä hullunmyllyä ja olen joutunut keskittämään ajatukseni ja voimani tärkeämpiin asioihin. Toivon, että viimeistään joululomalla ehtisin kunnolla hengähtämään ja ottamaan vaikka sukankutimet käteen.
Mutta itse aiheeseen, nyt on aika laittaa satokausi purkkiin ja kirjoittaa ylös mitä kaikkea tulikaan tehtyä ja mitä jäikään tekemättä. Jäiks. Muiden aiheesta kirjoittaneiden blogitekstien linkit löytyy tekstin lopusta.
Minulla oli viime talvena suuret suunnitelmat ja tavoitteet tälle kaudelle ja aikomus ottaa myöskin aikaa niiden toteuttamiseen. Noh, kesä menikin sitten erinäisissä kodin ulkopuolisissa velvollisuuksissa ja töissä. Kasvimaan kyllä laitoin ja satoa sain, mutta paljon huonommin, kuin mitä olin suunnitellut.

Mitään en ehtinyt rakentamaan tai kunnostamaan. Kolme hedelmäpuuta ja muutaman vadelmapensaan istutin. Koti on ollut täysi kaaos koko kesän ja syksyn, hirveästi ei o…

Kanojen pito omavaraisuuden näkökulmasta

Joukko omavaraisuusbloggareita päätti kirjoittaa yhdessä kanojen pidosta. Linkkaan muiden blogit alas, niin pääset lukemaan nekin ja saat kenties eri näkökulmia, ideoita ja ajatuksia.
Suhteeni kanoihin omavaraistaloudessa on hieman ristiriitainen. En voi sanoa olevani kananmunien (tai kanojen) suhteen omavarainen, koska ostan kanojen rehun, kalkin, vitamiinit ja kuivikkeet. Lisäksi kanoilla on talvella lämpölamppu. Voi olla, että jos en aikaisemmin kanoja olisi ottanut, en niitä ottaisi nyt ollenkaan. Kananmunat on kuitenkin osa päivittäistä ruokavaliotani ja kanat ovat oikeasti minulle tärkeitä myöskin lemmikkeinä. Unohdun välillä kanojen seuraan pitkiksi ajoiksi... Koska en toistaiseksi kanoista halua luopua, tarkoitukseni on kasvattaa kanoille enemmän ravintoa talvenkin varalle. Kesällä ostorehun tarve vähenee huomattavasti, kun kanat etsivät ravintoa luonnosta. Talven varalle voin kuivata villiyrttejä, marjoja ja kerppuja, mutta ne ei yksinään riitä.

Kun aloin suunnittelemaan kan…

Yhteispostaussarja: eteneminen ja puutarhani marjat

Jälleen on omavaraisbloggaajien yhteispostauksen aika.  Tässä osassa kerron hieman etenemisistä ja puutarhani marjoista, kuten otsikkokin jo kertoo.
Toukokuu on ollut todella kiireinen ja stressiltäkään en ole välttynyt. Minulla oli kuuden viikon työharjoittelu ja näyttö, johon kasasin itselleni paineita. Niistä kuitenkin selvittiin kiitettävin arvosanoin, joten nyt voin hetkeksi huokaista (ja rynnätä kasvimaalle). Kesäkin toki menee opiskellessa, mutta ehkä ehdin myös nauttia kesästä.
Kasvimaalle olen saanut vasta sipulit ja kolme riviä perunaa. Työharjoittelu imi lähes kaiken mehun itsestäni, joten voimia ei juurikaan kotitöihin ja kasvimaalle jäänyt. Viime viikko taas oli rennompi, mutta huonoin aika kylvää tai istuttaa mitään. Kasvimaan olen kuitenkin viime viikolla saanut muokattua ja kitkettyä, joten ei viime viikko ihan turha ollut. Ja muutenkin vasta kesäkuun puolenvälin jälkeen on turvallisinta mitään hallanarkaa laittaakaan avomaalle. 
Pihan ja kasvimaan aitaaminen on ollut…