Siirry pääsisältöön

Talven kuulumiset ja tulevan kauden suunnitelmat

Tänään käynnistyi tälle vuodelle yhteispostaussarja. Laitan tämän postauksen loppuun linkit muihin aihetta käsitteleviin blogeihin. Yhteispostaussarja on hyvä tapa saada eri näkökulmia ja kokemuksia vähällä vaivalla ja itselle rutiinia blogin päivittämiseen. 

Sarjan ensimmäisen osan aiheena on talven kuulumiset ja tulevan kauden suunnitelmat. Normaalisti tähän aikaan vuodesta minulla olisi jo tarkka suunnitelma ja visio tulevasta vuodesta, mutta tällä hetkellä pää lyö tyhjää. Visio tilani kehittämisestä on kutakuinkin sama, kuin aiempinakin vuosina. Tänä vuonna kuitenkin toivoisin saavani enemmän asioita aikaan. 


Pihapiiriä ympäröi tupa, navetta ja aitta. Pihalle mietin kasvilavoja hyödyntääkseni "joutomaan". Kasvilavat on myös helppo suojata kanoilta, jotka tykkäävät kylpeä niissä.


Haaveilen pihasaunasta ja olen miettinyt tämän tönön entisöintiä. Se on alunperin sauna ollutkin, mutta edelliset asukkaat muuttivat sen verstaaksi. Sillekin olisi käyttöä, mutta tilat ovat hyvin ahtaat isommille puutöille (mukamas, on siellä veneitäkin tehty). Muurahaiset ovat vallanneet oikean päädyn, joka on lautarakenteinen. Vasen puoli on hyväkuntoista hirttä. Toisaalta tästä saisi pienelle lammaskatraalle suojan ja voisin päästä vähemmällä, jos tilaisin vain suoraan jalassaunan. Toki saunaprojekti, tein sen kuinka hyvänsä, on tuhansien eurojen sijoitus.


Kasvimaa on paksun lumipeitteen alla. Valkosipulit istutin syksyllä, mutta niiden peittäminen jäi. Toivottavasti selvisivät kylmästä lumettomasta vaiheesta. Kasvimaata ympäröi ja varjostaa navetta, kuuset sekä koivikko. Silti paikka on melko tuulinen. Vielä pähkäilen miten tekisin tuulensuojaa kasveille. Kasvimaa on pakko aidata keväällä. Kanat tuhosivat hallan ja kuivuuden jälkeen suurimman osan sadosta. Lisäksi koirat tykkäävät kirmailla kasvimaalla... Luonnon eläimistä ei ole tähän asti ollut harmia, mutta niidenkin varalta on hyvä suojautua.
Kasvihuonetta vielä mietin. Välillä torppaan ajatuksen kokonaan turhana kuluna, mutta toisaalta sillä saisi pidennettyä kasvukautta molempiin suuntiin. En vain saa päätettyä kasvihuoneen kokoa ja materiaalia. Satoja euroja en kasvihuoneeseen missään nimessä laita, sillä kasvihuoneiden elinkaari on todella lyhyt. 


Pihapiiriin haluaisin lisää marjapensaita ja hedelmäpuita. Onneksi tämä suunnitelma ei viime vuonna toteutunut, koska vuosi oli niin kuiva. 


Kirjoja selailen silloin tällöin. Nämä olen jo moneen kertaan lukenut, mutta aina jotain pääsee unohtumaan. En kaikkea näistä kirjoista allekirjoita, mutta ovat hyviä perusoppaita. Netistä selailen lähes päivittäin varsinkin YouTubesta puutarha- ja omavaraisuusaiheisia juttuja. Joskus haen vain inspiraatiota. Viime aikoina olen katsonut mm. Talasbuan, Charles Dowdingin ja HuwsNurseryn videoita. Ja hei, Tanskalaisen maajussin uusin kausi on pyörähtänyt käyntiin! Jaksoja voi katsoa Yle Areenasta.

Siemeniä tilasin tammikuussa aika vähän (vas. yläkulmassa vaaleat pussit), kun kaiken maailman siemeniä on jo ennestään. Vaan huomasinpa juuri, että joudun vielä tilaamaan mm. ryytimaata/yrttispiraalia varten eri yrttien ja kukkien siemeniä...

Yrttispiraali Elontilalla, jossa kävin muutama vuosi sitten permakulttuurikurssilla. 

Muita projekteja tälle vuodelle on ainakin käsipumppujen hankinta kaivoihin, nyt kun vihdoin tajusin ettei ne jäädy talvella (ja jos jäätyvät, ne saa sulaksi). Kantovesi on paljon stressittömämpää, kuin hanasta tuleva vesi. Ei tarvitse pelätä putkien jäätymistä ja siitä aiheutuvaa vesivahingon uhkaa, eikä kalliita laiterikkoja (varaaja, pumppu, putket). Käytän niin vähän vettä, että joudun välillä juoksuttamaan sitä putkissa. 


Kanit on tarkoitus astuttaa keväällä, kunhan löydän niille sopivan uroksen. Muuten en kanien kasvattamista jatkaisi, mutta minulla on vielä niin paljon niille syömistä tallessa, että se on toistaiseksi ihan kannattavaa. 

Viime syksynä liityin metsästysseurani hirviporukkaan. Ilokseni huomasin Pipsa-koiran vatsan sietävän hirvenlihaa, joten jatkossakin porukassa roikun. Ja jos saisin aikaiseksi hankkia aseluvatkin, niin minusta olisi kunnolla hyötyä metällä.

Ruokaa on tarkoitus säilöä pitkin vuotta. Nyt talvella kasvatan versoja sisällä ja syön mitä viime vuodelta olen säilönyt. Keväällä alkaa villiyrtit puskemaan esiin ja ennen kuin ehdin kunnolla tajutakaan, pääsee jo kasvimaan kimppuun. Tänä(kin) vuonna kasvimaalla enemmän on enemmän. Viime vuonna en hukkunut kasvimaan satoon ja ruokittavia suita löytyy yllin kyllin lähipiiristä ja eläimistä. Kasvimaanpidosta ei ollut niin suuri vaiva, ettenkö voisi "liikaa" laittaa kaikkea kasvamaan. Toki vielä on hieman auki opiskelenko vai käynkö palkkatöissä tänä kesänä, joten se sanelee pitkälti lopulta sen, kuinka paljon pystyn kasvimaahan panostamaan.

Muut yhteispostaussarjan postaukset:


Kommentit

  1. Erityisesti tuo kanien kasvatus kiinnostaa, olen itsekin jo useamman vuoden haaveillut lihakaneista. Noihin yrttispiraaleihin olen törmännyt ennenkin, aika hieno idea! Kaiken kaikkiaan todella hyvältä kuulostavat suunnitelmasi, ja tuo sinun paikkasi näyttää kyllä oikealta paratiisilta :) Innolla jään seurailemaan projektiesi etenemistä!

    VastaaPoista
  2. Yrttispiraali olisi kyllä aika hieno. Yrttimaa kun hakee vielä muotoaan niin tuossa voisi olla ideaa. On siellä puuhaa tällekkin kesälle. Olen muuten samaa mieltä kasvihuoneista jos kaupasta ostat niin ei montaa kautta kestä. Jos taas teet puu rungon ja pingotata kasvihuonemuovin niin saat moneen kertaan laittaa samaan runkoon ja varaosia löytyy. Jään siis seurailemaan millainen kasvihuone tuleekaan.

    VastaaPoista
  3. Tuo yrttispiraali olisi hieno, kerrothan kun siitä kertyy kokemuksia :)

    VastaaPoista
  4. Kasvihuoneet tai kausarit lämmmittämättöminä ovat tosiaan hurjissa hinnoissa. Hinta ei korreloi mitenkään valmistuskustannusten kanssa, vaan ainoastaan kysyntä nostaa hintaa. Itse rakensin kyhäelmän viime vuonna. Toimi ihan hyvin, vaikka onkin perin ruma.

    VastaaPoista
  5. Mitäs jos kunnostaisit vanhasta saunasta saunan ja jatkaisit lautarakenteista osaa eläinten katokseksi tai siksi verstaaks, joka voisi saada saunan loppulämmöt? Onkos siinä piippu yhä hyvässä kunnossa? Äkkiseltään tulis selainen olo, että uusi sauna olisi kalliimpi kuin uusi eläinsuoja. Mutta onko vesi kaukana tuosta rakennuksesta? Lampaille kantomatka kannattaa ehkä olla lyhyempi kuin pesua varten . Mullakin on kasvimaa aidattu, ei vuohien eikä ponien takia vaan kanojen.. ne kuopsuttaa rikkaruohojen ohella ilmaan vähän muutakin :D Mäkään en alkuun kokenut tarvitsevani kasvihuonetta.. enkä ainakaan sellasista monen sadan "halpaa" mitä jotkut hehkuttivat, mutta näin yhden kesän jälkeen sanoisin, että tuo yksilappeinen ikkunoista tehty 5m2 rakennelma on tuottanut iloa ja satoakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyseisessä rakennuksessa on enää seinät, katto ja purkukuntoinen lattia. Joten saunaa varten täytyisi seinät tunkata ilmaan, piikata lattia ja valaa uudelleen viemärin kera, kaivaa sako- ja rasvakaivot, uusia alimmat hirret, ikkunat, eristää, puhkaista kattoon piipulle aukko ja tehdä piippu... Lautaosa on täysin purkukuntoinen, sillä ei tee enää yhtikäs mitään.
      Tilalla on kaksi kaivoa, joista toinen tuon ja navetan välissä.

      Poista
  6. Yrttien viljelyn lisääminen on itselläkin listalla, joten tuo yrttispiraali vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta. Hyvältä kuulostaa muutkin suunnitelmasi, mielenkiinnolla jään seuraamaan.
    p.s. kaivon käsipumppu ei tosiaan jäädy vaikka olisi minkälainen pakkanen.

    VastaaPoista
  7. Kaninkasvatus kuulostaa mielenkiintoiselta. Minä (kaupunkilainen) päivittelin tässä taannoin k-supermarketin lihatiskillä myynnissä ollutta kania. Kokonainen kani pötkötteli siellä vakuumissa ja sen liha oli ihan vaaleaa. Lihamestarin kanssa jutellessani selvisi, että metsäjänisten liha olisi tummaa ja hyvin riistan makuista kun taas kanin liha miedompaa ja maultaan lähempänä kanaa. Kerrohan sitten onko näin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kasvatetun kanin liha on vaaleaa ja kanamaista. Riista taas tummaa.
      Minun on tarkoitus kevään aikana tehdä kani-aiheinen postaus.

      Poista
  8. Oi ihanaa sinullahan melkein kaikki minun eniten haluamat ihanuudet jo olemassa. Kaneja pitää ihan ehdottomasti saada ja olen miettinyt pääni puhki miten saisi ryytimaan näyttämään edes hiukan kaunimmalta. Spiraalia kehiin vaan. Jos jotain niin kiviä meillä on vaikka muille jakaa. Jos laittaisi vaikka eri minttulajikkeita niin ne saisi levitä tuohon ihan rauhassa.

    VastaaPoista
  9. Minäkin haaveilin kauan ulkosaunasta ja täksi talveksi sen vihdoin sain! Isäukko teki kuorma-auton peräkärryn rungon päälle vedettävän hirsisaunan. Ai että kun sauna on hiljainen, vain kiukaan tuli rätisee hiljaa. Siellä jos missä rentoutuu ja onhan siinä ihan oma viehätyksensä hilpasta paukkupakkasessa höyryävänä kylpytakki päällä lumista polkua pitkin saunalta sisälle! Että täältä kyllä ehdottomasti peukku saunaprojektille :)

    VastaaPoista
  10. Hyvän oloisia suunnitelmia, kerrothan mistä löydät kaivoon hyvän käsipumpun, meillä olisi sama hankinta edessä.

    VastaaPoista
  11. Tutun näköisiä siemenpusseja! Teen yleensä niin että selaan ensin Maatiainen ry:n luettelon ja sitten Hyötykasviyhdistyksen luettelon, ja jos on jotain mitä ei niistä löydy niin sitten voi vilkuilla muita :) Käsipumppu kiinnostaisi minuakin, sellainen sopisi hyvin meidän vanhempaan kaivoon kasteluvesien nostoa varten.

    VastaaPoista
  12. Onpa ihanat suunnitelmat! Ja kauniit lumiset maisemat. Itsekin lueskelen kirjoja talvisaikaa. Hyvä virkistää aika ajoin muistia. Kevään tullessa pääsee sitten puutarhahommiin!

    VastaaPoista
  13. Kanien kasvatus kiinnostaa minuakin. Jään mielenkiinnolla seuraamaan.

    VastaaPoista
  14. Itse jälkiviisaana, jos nyt kasvihuonetta laittaisin, laittaisin kunnollisen lasisen kerralla. Kaikki muovivirittelyt ovat meillä menneet melkein heti rikki ja kaksi kevytkennorakenteista on niin surkeita, että heivaisin pois jos olisi muuta laittaa tilalle. Toinen kevareista on jopa lentänyt myrskyn mukana pitkin pihaa. Jonain päivänä laitetaan kunnollinen. Nyt pitää pärjätä noilla, joista kennot irtoilee, rakenteet taipuilee, ovet ei mene kunnolla kiinni ja kiinni ollessaan niitä saa riuhtoa auki, ja niin edelleen ;)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Ilahduta minua kommentilla!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kanojen pito omavaraisuuden näkökulmasta

Joukko omavaraisuusbloggareita päätti kirjoittaa yhdessä kanojen pidosta. Linkkaan muiden blogit alas, niin pääset lukemaan nekin ja saat kenties eri näkökulmia, ideoita ja ajatuksia. Suhteeni kanoihin omavaraistaloudessa on hieman ristiriitainen. En voi sanoa olevani kananmunien (tai kanojen) suhteen omavarainen, koska ostan kanojen rehun, kalkin, vitamiinit ja kuivikkeet. Lisäksi kanoilla on talvella lämpölamppu. Voi olla, että jos en aikaisemmin kanoja olisi ottanut, en niitä ottaisi nyt ollenkaan. Kananmunat on kuitenkin osa päivittäistä ruokavaliotani ja kanat ovat oikeasti minulle tärkeitä myöskin lemmikkeinä. Unohdun välillä kanojen seuraan pitkiksi ajoiksi... Koska en toistaiseksi kanoista halua luopua, tarkoitukseni on kasvattaa kanoille enemmän ravintoa talvenkin varalle. Kesällä ostorehun tarve vähenee huomattavasti, kun kanat etsivät ravintoa luonnosta. Talven varalle voin kuivata villiyrttejä, marjoja ja kerppuja, mutta ne ei yksinään riitä. Kun aloin suun

7 vuotta sitten muutin maalle

7 vuotta sitten muutin Helsingistä Kangasniemelle äitini kotitilalle Lautakankaalle.  Tarkoitus oli suorittaa lähihoitajaopintojen kaksi viimeistä työharjoittelua Kangasniemen terveyskeskuksessa. Työharjoittelun jälkeen jäinkin sinne töihin, kävin keväällä tyhjentämässä Helsingistä opiskelijakämpän ja täällä sitä vielä ollaan, vaikka kovin moni sitä epäili. Minulla ei ollut autoa, ajokortista puhumattakaan, joten talven kuljin kirkonkylälle ensin n. 3 kilometriä valtatien vartta tarpoen ja loput linja-autolla. Kevään tullen linja-auto vaihtui polkupyörään. 15 kilometrin matka valtatietä sujui nopeammin pyörällä, kuin jalan ja linja-autolla. Nautin aikaisista aamuista pyörän selässä, eikä vesisateita pahemmin kohdalle osunut. Yhden kotimatkan muistan, kun oli vastatuuli ja teki mieli paiskata pyörä ojaan. Välillä hemmottelin itseäni taksikyydillä. Kaupasta lähti usein mukaan ruuan lisäksi mansikka-lime Juissia, Pringles-sipsejä ja mozzarellapakastepizzaa. Etenkin sitten, kun pikkusisko

Mitä kuuluu?

 Pakko oli kaivaa vanha blogi esiin ja tulla kirjoittamaan, kun en enää jaksa puhuakaan, mutta ajatuksia pitäisi silti saada purkaa. Tänään lampaita hoitaessa iski lujaa vasten kasvoja viime aikojen tapahtumat.  Palokankaalla oli muutama viikko sitten tulipalo. Talo on asumiskelvoton. Tiitus-kissa ja yksi pentunsa eivät lopulta selvinneet palosta. Muistakin eläimistä Veikkaa lukuunottamatta olen joutunut luopumaan. Lampaita hyvästellessä tajusin, että arki jota olin rakentanut onkin nyt poissa ja pitäisi opetella elämään toisenlaista arkea, jossain muualla.  Nykyään päivät tuntuvat menevän vain töitä tehdessä. Vapaa-aika ei sano minulle enää mitään. Somessa roikkuminen on vaihtunut lukuisiin puhelinsoittoihin ja asioiden järjestelemisiin.  Epätietoisuus on koko ajan läsnä. Vakuutusyhtiöltä odotan vielä päätöstä. Mitä teen talon kanssa? Pääsenkö vielä joskus muuttamaan takaisin Palokankaalle? Haluanko? Pystynkö?  Pitäisi ostaa vaatteita, mutta miten se onkaan niin vaikeaa? Turhauttaa mi