Aika tahtoo mennä niin nopeasti, että sitä jossain vaiheessa havahtuu unesta todellisuuteen ja huomaa kasvukauden olevan täydessä loistossaan ja ruokaa piha ja metsä täynnä. Kaupassakaan ei enää tarvitsisi käydä.
Muistelen viime kesänä päättäneeni, etten seuraavalle kesälle ota niin paljoa kodin ulkopuolisia hommia, mutta kuinkas kävikään? Koulua on reilut kymmenen osaamispistettä tehtävänä, osaamisenhankintaa, pari leiriä (joista toinen jo ohi), kurssia, lisäksi muita hommia. Siinä ohessa pitäisi kerätä ja säilöä villiyrttejä, hoitaa kasvimaata ja tehdä kylvöjä, touhuta eläinten kanssa... No eipä käy aika pitkäksi. Jonkinlainen työlista täytyisi tehdä, jotta tekisin oikeat hommat oikeaan aikaan.
 |
| Tiu osaa ottaa rennosti |
Kasvimaa on edelleen aitaamatta ja se vähän ärsyttää. Kanat ovat aika hyvin malttaneet pysyä sieltä poissa ja hyvä niin, koska siellä on myös viiden 4H Kesäkerholaisen oma kasvimaapalsta ja harmittaisi kovasti, jos ne myllääntyisi. Toivon todella, että saisimme ensi kesäksi muillekin kylille Kesäkerhon, se lasten into kasvattaa omaa ruokaa itse on ihanaa katsottavaa.
Kasvimaan kanssa kävi vähän hassusti, tila nimittäin loppuu kesken. Joudun varmaan tekemään nurmikolle permapenkkejä, jotta saan lisää kasvutilaa. Multaa olen joutunut ostamaan, sillä kasvimaan multa on todella huonoa. Kunhan komposti alkaa tuottamaan ja permapenkit pääsee alulle, ei pitäisi mullasta olla puutetta. Hieman ristiriitaisin tuntein olen muoviin pakattua, kaukaa kuskattua multaa ostanut.
Helteet ovat koetelleet koiria viime päivät, onneksi nyt pitäisi helpottaa. Itse olen kestänyt ihmeen hyvin kuumuutta ja säilyttänyt aika hyvin toimintakykyni. Viime kesänä oli toisin. Liekkö nyt fyysinen kunto parempi ja maltan juoda enemmän. Koirien takia olen herännyt aamuyöstä, jotta saisivat viileämmällä kelillä riekkua ulkona. Päivät menee sitten nukkuessa. Varsinkin Veikka on sellainen Touhu-Jaakko, että ei osaa varoa kuumumistaan.
Permakulttuuri-postaussarja odottaa inspiraatiota. Seuraavien kahden osan kirjoittamisen aloitin jo keväällä, mutta ovat sen verran laajoja aiheita, että vaativat aikaa kirjoittaa ja kuvata.
Kaiken kiireen ja touhun keskellä tunnen itseni onnellisemmaksi kuin koskaan.
Kommentit
Lähetä kommentti
Ilahduta minua kommentilla!