Siirry pääsisältöön

Yhteispostaussarja: eteneminen ja puutarhani marjat

Jälleen on omavaraisbloggaajien yhteispostauksen aika. 
Tässä osassa kerron hieman etenemisistä ja puutarhani marjoista, kuten otsikkokin jo kertoo.

Toukokuu on ollut todella kiireinen ja stressiltäkään en ole välttynyt. Minulla oli kuuden viikon työharjoittelu ja näyttö, johon kasasin itselleni paineita. Niistä kuitenkin selvittiin kiitettävin arvosanoin, joten nyt voin hetkeksi huokaista (ja rynnätä kasvimaalle). Kesäkin toki menee opiskellessa, mutta ehkä ehdin myös nauttia kesästä.

Kasvimaalle olen saanut vasta sipulit ja kolme riviä perunaa. Työharjoittelu imi lähes kaiken mehun itsestäni, joten voimia ei juurikaan kotitöihin ja kasvimaalle jäänyt. Viime viikko taas oli rennompi, mutta huonoin aika kylvää tai istuttaa mitään. Kasvimaan olen kuitenkin viime viikolla saanut muokattua ja kitkettyä, joten ei viime viikko ihan turha ollut. Ja muutenkin vasta kesäkuun puolenvälin jälkeen on turvallisinta mitään hallanarkaa laittaakaan avomaalle. 

Pihan ja kasvimaan aitaaminen on ollut projektina ja on edelleen. Olen siis saanut hieman risuaitaa tehtyä, mutta siitäkin pitää osa pystytolpista vaihtaa, kun ne oli yllättäen lahoja. Eräästä poltettavaksi menevästä navetasta hain navetan ovet, joista haaveilen porttia talon nurkalle. Mielessäni on kuva suojaisasta puutarhasta ja ne ovet ovat juuri eikä melkein.

Kun kanat innostuivat hautomaan, ostin kymmenen ankanmunaa haudottavaksi. Nyt kanalassa lätystää maailman suloisimmat eläinlapset. Meinasin itkeä, kun ensimmäisen kerran näin vastakuoriutuneet ankanpojat kanaemon alla. Kana on hoitanut "lapsensa" hyvin ja muu parvi otti loppuenlopuksi mukisematta lapsoset vastaan. Nyt taas yksi kanoista hautoo ja annoin sille kuusi munaa, kun ei tyhjän pesän hautomisesta tullut loppua.

Kanilassa on neljä muutaman viikon ikäistä poikasta. Kahden naaraan odotin vielä synnyttävän, mutta taitavat olla tyhjiä.



Palokankaalle on muuttanut uusi koira, joka on niin hellyyttävä ja persoonallinen tapaus.


Ja niihin marjoihin!

Palokankaalla on ollut iso mansikkamaa, joka viime vuonna kynnettiin ja tänä vuonna olisi tarkoitus parantaa maata ja istuttaa uudet taimet. Oli tarkoitus jo keväällä, mutta taitaa siirtyä syksyyn. En tosin tiedä missä välissä syksyllä ehdin niitä istuttaa, sillä syksy näyttää tällä hetkellä todella kiireiseltä.


Mansikkamaa oli villiintynyt ja marjoja tuli todella vähän. Mansikkamaan perällä on tyrniä reilusti. Syksyllä napsinkin marjaisia oksia suoraan pakastimeen, niin marjojen irrottaminen oli paljon helpompaa jäisinä. Uusi mansikkamaa on hieman isompi, kuin yllä kuvassa. Rivejä tullee kahdeksasta kymmeneen, en vielä tiedä. Muoveja tai "kangasta" ei enää tule, vaan katteena toimii olki. Ostan lähituottajalta olkea, jossa ei ole korrenvahvistajaa käytetty. Luomuolki tahtoo olla kiven alla, sitä ostaisin mieluiten.

Herukkapensaita Palokankaalla oli muuttaessani viisi. Viime syksynä istutin yhden ja saa nähdä istutanko tänä vuonna lisää. Haluaisin ainakin valkoherukoita, sillä niistä tehdyt muffinsit on parhaita! 


Vadelmia istutin toissavuonna viisi taimea, mutta ne eivät lähteneet kasvuun. Nyt kaksi taimista pukkaa harvakseltaan lehtiä, mutta aika onnettomia ne on. Maurin Makeaa tulee tänä vuonna ainakin neljä taimea, saa nähdä jos saan hankittua enemmänkin ja muita lajikkeita. Keltaiset vadelmat olisi herkullisia.

Karhunvattua ei vielä ole, pitäisi käydä vanhemmilta pihistämässä pistokkaita. Karhunvattu on lempimarjojani. En vielä ole täysin päättänyt sen sijoituspaikkaa.

Pensasmustikoita haluaisin myös, sillä yhdestä pensaasta voi saada yllättävän ison sadon. Toistaiseksi se saa kuitenkin jäädä haaveeksi, sillä nyt on niin paljon kaikkea muuta.

Karviaispensaita minulla on useampi, mutta ne on todella huonossa kunnossa ja tekivät viime vuonnakin vain muutaman hassun marjan. Todennäköisesti kaivan pensaat ylös ja hankin uudet, sitten joskus.

Muiden bloggaajien tekstit löydät alla olevista linkeistä:



Kommentit

  1. Onnittelut uudesta karvanaama- ja läpsyjalka-asukkaista sekä onnistuneesta työharjoittelusta ja näytöstä!

    Oisko siellä mansikkamaalla villiintymisen myötä mansikat päässeet rönsyyntymään liikaa ja eivät siksi marjo kunnolla? Mansikkamaa on varmaan pelastettavissa vielä jos joudat sinne hieman harventamaan ja lannoittamaan uudelle sadolle mahkuja ;)

    Viime vuonna oli radiossa joku puutarhaohjelma, jonne ihmiset soitteli ja puutarhaihmiset vastailivat. Siellä joku vinkkasi tyrneistä juuri tuosta, että kannattaa pakastaa oksat marjoineen, niin pääsee helpommalla, mutta siihen puutarhaihmiset heti yhteen ääneen kirkumaan, että ei, ei eiiii! Älkää hyvät ihmiset sitä tehkö, se tapaa tulevat sadot, joten ajattelin sulle tuosta mainita. Se oksien katkominen ei vissiin ole lainkaan suotavaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se mansikkamaa on jo kynnetty eli enää ei voi muuta kuin istuttaa uudet taimet.
      Tuo tyrnien leikkaamisen haitta on tiedossa, mutta niin monta puuta, että jo karsimismielessä leikkaan.

      Poista
  2. Tämän vuoden aihe tuntuu olevan todella vanhentuneen mansikkamaan uusiminen. Monella on se ohjelmassa. Eipä silti ihme, sillä omat mansikat ovat ihan eri kategoriassa kuin tavalliset ostomansikat. Kaikilla ei ole mahdollisuutta ostaa luomumansikoita, jotka myös ostettuina ihania.

    VastaaPoista
  3. Onpas iso mansikkamaa!:) ja ihania eläimiä..

    VastaaPoista
  4. Meillä on vanhojen ja villien marjapensaiden sato parantunut lannoittamalla ne (rautakangella reikä, jonne lannoite) ja leikkaamalla. Voisiko sama tepsiä siellä?

    Itse olen suosinut syysistutuksia, koska kasteluntarve on pienempi ja taimet saa edullisesti syysalesta ;)

    VastaaPoista
  5. Meillä on ollut myös joskus kanan hautomia ankkoja. Emokana oli ihan hädissään, kun sen lapset luttasivat jatkuvasti vedessä.
    Meillä ei tullut kani tiineeksi lukuisista yrityksistä huolimatta. Tosi harmi, kun nyt jäämme ilman kanin lihaa.

    VastaaPoista
  6. Isännällä on vielä kanien häkit tekemättä. Osittain luultavasti sen vuoksi, että työlistalla on ollut vaikka mitä muutakin. Taidan tehdä epäreilusti ja näytellä sun kanin poikasten kuvia lapsille, että nekin pyytävät isiltä kanin häkkejä. Jos ne vaikka niin edistyisivät. :)

    Kumpa meilläkin olisi noin iso mansikkamaa!

    VastaaPoista
  7. Ankanpoikasia söötimpiä otuksia saa kyllä hakea <3 Ja muistelenko nähneeni oikein instassa tai jossain, että uusin koiratulokas olisi laumis-mix? Mulla ihan sydän sulaa noille laumanvartijoille, meilläkin sellainen harkinnassa. Tosin vasta sitten, kun piha on aidattu ja tuo meidän sairasteleva pappakoirakin on aika päästää ajasta ikuisuuteen. Mutta kuume ei ainakaan vähene tuollaisista kuvista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu on laumis-mix. Herkkäsieluinen, oman arvonsa tunteva, omia polkujaan kulkeva halinalle kuvaa ehkä parhaiten tätä koiraa.

      Poista
  8. Ihanan kokoinen mansikkamaa - ja laajenee entisestään! Hieman viherrän täällä... ;)

    Onnea uusista tulokkaista! Tämä ei helpottanut omaa koirakuumettani lainkaan.... :)

    Aurinkoista kesäkuuta sinulle! <3

    VastaaPoista
  9. Mun karviaismarjapensaat tuottavat ihan hyvin, mutta kanat syövät kaikki alaoksilta ja ne mihin ne ei yletä niin kukko ystävällisesti tiputtelee niille alemmas. Ihan ylimmäiset jää mulle :D Ihania pupunpoikasia teillä <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Ilahduta minua kommentilla!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Talven kuulumiset ja tulevan kauden suunnitelmat

Tänään käynnistyi tälle vuodelle yhteispostaussarja. Laitan tämän postauksen loppuun linkit muihin aihetta käsitteleviin blogeihin. Yhteispostaussarja on hyvä tapa saada eri näkökulmia ja kokemuksia vähällä vaivalla ja itselle rutiinia blogin päivittämiseen. 
Sarjan ensimmäisen osan aiheena on talven kuulumiset ja tulevan kauden suunnitelmat. Normaalisti tähän aikaan vuodesta minulla olisi jo tarkka suunnitelma ja visio tulevasta vuodesta, mutta tällä hetkellä pää lyö tyhjää. Visio tilani kehittämisestä on kutakuinkin sama, kuin aiempinakin vuosina. Tänä vuonna kuitenkin toivoisin saavani enemmän asioita aikaan. 

Pihapiiriä ympäröi tupa, navetta ja aitta. Pihalle mietin kasvilavoja hyödyntääkseni "joutomaan". Kasvilavat on myös helppo suojata kanoilta, jotka tykkäävät kylpeä niissä.

Haaveilen pihasaunasta ja olen miettinyt tämän tönön entisöintiä. Se on alunperin sauna ollutkin, mutta edelliset asukkaat muuttivat sen verstaaksi. Sillekin olisi käyttöä, mutta tilat ovat hyvi…

Yhteispostaussarja: suunnitelmien eteneminen ja suosituksia

On jälleen joka kuun ensimmäisen maanantain yhteispostauksen aika.  Minulta jäi maaliskuun yhteispostaus tekemättä motivaationpuutteen vuoksi. Nyt kuitenkin ryhdistäydyin ja aloitin tämän tekstin kirjoittamisen hyvissäajoin.
Tällä kerralla kerron vähän suunnitelmien etenemisestä (linkki suunnitelmiin) ja kirja-/ohjelma-/YouTube-suosituksistani.
Aika huonosti listasin tulevan kauden suunnitelmiani ja lumen ollessa vielä paksusti maassa, monien suunnitelmien toteutuminen odottaa vielä. Siemeniä olen kuitenkin kylvänyt jo jonkin aikaa sisällä.  Tomaatit ovat jo pienellä taimella ja ensimmäinen koulinta on tehty. Laskeskelin, että minulla on tällä hetkellä yli 80 taimea. Lisäksi tein joillekin vanhoille siemenille idätystestejä. Ainakin salaatti itää vielä hyvin, vaikka siemenet ovat monta vuotta vanhoja.  Kasvihuoneeseen olen jo kylvänyt salaatin siemeniä, jospa ne siellä itäisivät keleistä huolimatta. Minun oli tarkoitus syksyllä purkaa tuo pikkuruinen kasvihuone, sillä se on parhaat p…

Yhteispostaussarja: kasvimaa ja maanparannus

Tänä vuonna kasvimaani tulee olemaan suurempi ja toisenlainen kuin aikaisempina vuosina. Viime vuoden sato alkaa olla syötynä, joten tänä vuonna satomäärää on tarkoitus kasvattaa runsaasti. Lisäkseni tässä huushollissa syövät kissat, koirat, kanat ja kanit, joten paljon saakin satoa kerätä ja säilöä.
Jotta saisin maksimaalisen sadon, tulee viljelyalaa reilusti lisää ja otan muutaman uuden jutun testiin. Aloitin maaliskuussa bokashoinnin ja ensimmäinen multatehdas on juuri valmistunut ja toinen tekeytymässä. Bokashimulta on todella ravinteikasta ja siinä on enemmän hyödyllisiä mikrobeja tallella verrattuna perinteiseen lämpökompostimultaan. Bokashista minun on tarkoitus tehdä myöhemmin vielä postaus, kunhan olen kokenut multatehdasvaiheenkin. Bokashin lisäksi maanparannukseen käytän pupulan ja kanalan pehkua, lehtiä, risuja, isompaa puuta, ruohikkoa, apilaa, nokkosta...
Tarkoitukseni on kyhätä piha täyteen (noh, ei nyt heti tänä vuonna ihan täyteen) kasvulavoja. Ne on jo ergonomiankin…